sunnuntai 31. tammikuuta 2010

Winter wonderland ja kirppislöytöjä!

Jos syksy on miun ehdoton lempparivuodenaikani, niin talvi tulee hyvänä kakkosena. Siniset hetket, kynttilät, tunnelmalliset valot ja varjot, kirpeät pakkaset, höyryävä hengitys, minttukaakao ja pulkkamäki. Aah! Taivaallista :)
Harmi vaan, kun kerrostaloasunnossani ei ole takkaa. Kaltaiselleni vilukissalle se olisi ehdoton edellytys. Täällä minä nytkin istun villahuovana sisällä villasukat jalassa ja fiilistelen pakkaskuvilla vaikkei enää noista kovimmista pakkasista ole kuin muisto.









No okei, myönnettäköön että nuo -30 asteen pakkaset ei oikein oo kivoja enää sen pulkkamäen kannalta ja huonoa siinä on myös se että lempikorkkarit on parasta jättää kaappiin... Mutta muuten oon kyllä ihan talvi-ihminen :)

Ja sitten, asiasta kukkaruukkuun (oon tunnetusti tosi hyvä kukkaruukuissa) haluan ehdottomasti esitellä viimeisimmät suosikkikirppislöytöihanuuteni!

Oon jo kauan haaveillut Shakespearen vanhaalla lontoolla kirjoitetusta Romeosta ja Juliasta. Nyt se löytyi, hintaa oli huimat 1,5e. Muutama pöytä eteenpäin ja mukaan tarttui Sentencedin The Funeral Album. Se nyt vaan on HYVÄ.



Ja sitten! Keittiönpöytäni on suhteellisen pieni, äitiniäidin peruja oleva harvinaisen ihana valkoinen pyöreä pöytä valkoisine pinnatuoleineen. Maailman kaunein ja ihanin ruokaryhmä ja sopii keittiööni kuin nenä päähän. Ja näin kun normaalitilanteessa Pikkutiikerin kanssa ihan kaksistaan syödään ni mahdutaankin sen ääreen hyvin. Vieraita varten on käynyt mielessä hankkia muutama jakkara, mutta sopivia ei ole tullut vastaan. Kirpparilla sitten näin tämän:



Valkoiset jalat, punaisella nahalla päällystetty. Maalia jokapuolella. Ei kovin siisti. Hintaa 0,50e. Kuitenkin täysin hyväkuntoinen, ei ruostetta ja oli tukevakin kaikenlisäksi. Mukaan se lähti, tottakai. Sain niittipyssyn lainaan, kaivelin kangaslaatikostani jämäpalan kangasta ja asettelin sen paikoilleen. Ja näin ihana siitä tuli!



Olen minä sitten etevä! Näitä jakkaroita kun saisi lisää.. Jos jollain on kaupata niitä minulle niin saa ottaa yhteyttä sähköpostilla :)

Tässä taas tältäerää.

So long, and thanks for all the fish!

lauantai 30. tammikuuta 2010

Pitkästä, pitkästä aikaa..

Niin vaan sitä on hurahtanut aika ihan kuin huomaamatta. On se kumma, mihin se aina vaan katoaa eikä ilmoittele itsestään juuri sen kummemmin. Äsken vielä oli kesä, ja sitten.. Puuh.

Elämässä on ollut kaikenlaista. Sillä selittelen blogihiljaisuuttani tälläkertaa. En kuitenkaan ala siitä sen enempää avautumaan. Parannan tapojani toivottavasti jatkossa. Siirtelin juuri kivoja kuviakin koneelle, niitäkin voi olla tiedossa.

Sitä odotellessani haluan jakaa teidän ihanien pörröpupusteni (ehh) kanssa runon jonka muistan ajalta kun asuin vielä äitini kanssa. Siellä se oli eteisen seinällä korttiin kirjoitettuna. Minusta se oli kiva runo. Unohdin sen vuosiksi mutta jälleen kerran sen löysin. Kokeilkaapa miltä se teistä tuntuu.

"Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen, kehun:
Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun."

-Eeva Kilpi-

Näihin sanoihin päätän tältä erää, katoan sinne peiton alle ja mietin etten muistanut tänään juoda yhtään kupillista teetä.