Vanha juttu.

Minulla oli synttärit helmikuussa. Sain lahjaksi jotain mikä kestää koko elämän.
Uuden tatuoinnin!
Idea oli muhinut mielessä jo pitkään. Viimeistely tapahtui tosin vasta paikan päällä.



Itse tatskaaminen ei taaskaan sattunut ollenkaan, vaikka sitä odottelin jo tällä kerralla. Olin kuullut juttuja että käden sisäpuoli olisi imakka paikka vaan eipä ollut. Vaivuin taas tuttuun ekstaasiin tatskakoneen suristessa. Se ääni on oikeasti ihan törkeän ihana!



Tatskani on siis Pikkutiikerin nimi ja syntymäaika, rannekoruna käteni ympärille kiedottuna. Ihana! Tätä voi sitten jatkaa, jos luoja suo ja saan joskus vielä lisää lapsosia.

Seuraavaa (lasta vai tatskaa?;)) odotellessa!

it's been a hard days night!

Ollaan vietetty pitkää viikonloppua Pikkutiikerin kanssa. Aloitettiin se jo torstaina, kun Poliisiopistolla oli turusta ratsupoliisit kylässä.
Pikkutiikeri ei oikein tiennyt mitenpäin olla, kun oli niin innoissaan. Enemmänkin tosin niistä hevosista, kuin poliiseista. Hälläväliä, sanoo äititiikeri, kivaa oli ja sai rapsutella uljaita hevosia ja nuuhkia hevosentuoksua. Mukavaa vaihtelua arkeen tämmöinen pieni tapahtuma! Kiitos vaan järjestäjille :)





Sitten suunnattiinkin kotiin hakemaan matkalaukut ja junalle. Suuntana oli Järvenpää jossa armas isosiskoni asuu. Mentiin kesälomailemaan siis ihanaisen siskoni luokse! Lauantaille oli luvassa myös sukujuhlat Mikkelissä, joten se hoituisi sitten samalla reissulla ja matka Mikkeliinkin sujuisi rattoisammin yhdessä.

Järvenpäässä vietettiin laatuaikaa, torstaina mentiin katsomaan siskon työpaikalla lomailevia lampaita jotka olivat erityisesti Pikkutiikerin mieleen. Niitä itikoita uhmaten rapsuttelimme aidan välistä ja Pikkutiikeri syötti niille "nurmikkoa" ja löytyipä taskuista leipäpalasiakin niille herkuiksi. Pienestä sitä ihmisen-(ja tiikerin)lapsi tulee iloiseksi.









Ihania eikö totta!

Isosiskolla oli myös "ihan pikkuinen parveke" jota Pikkutiikeri jaksoi ihmetellä.



Lauantaina sitten tosiaan hypättiin porukalla autoon ja suuntasimme kohti Mikkeliä. Eno täytti 60v, ja tarkoitus oli pitää hänelle synttärijuhlat yllätyksenä. Oli ihan mahtavaa nähdä hänen ilmeensä kun pihaan kurvasi auto toisensa jälkeen ja sukulaiset ilmaantuivat paikalle. Yllätys oli siis onnistunut! Minä sain elämäni ensimmäistä kertaa voileipäkakkua (joo, en tiedä miten oon siltä välttynyt tähän asti) ja se oli taivaallista.
Parasta oli kuitenkin se että sai viettää laatuaikaa sukulaisten kera. Meidän suvussa ei liiemmilti ole sukujuhlia nähty ja eipä ihan hirveästi tule yhteyksiäkään pidettyä perinteisiä joulukortteja lukuunottamatta. Siellä sitten istuttiin ja vaihdettiin kuulumisia. Hauskaa, miten sitä onkin aikaa mennyt. Ennen sitä oli pikkutyttö, ja nyt oltiin kaikki serkut aikuisia ja meilläkin jo omia lapsia.

Sunnuntaina nukuttiin puoleenpäivään, lämmitettiin aamusauna ja nautittiin lempeistä löylyistä vielä unenpöpperössä. Aamupala syötiin yhden pintaan ja sitten suunnattiinkin kirppikselle.


Pikkutiikeri keräsi pihalta muutaman kukkasen ruokapöytää sulostuttamaan!

Illemmalla suunnattiin rannalle, Järvenpäässä oli käynnissä festarit, Pop Circus, jossa oli jos jonkinlaista esiintyjää. Me saatiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla, mentiin leikkipuistoon jossa Pikkutiikeri sai leikkiä hyvän tovin ja me istuttiin karkkipussi kainalossa kuuntelemassa Happoradion ja PMMP:n keikat. Satanutkaan ei ollenkaan, joskin lämpimämpi olisi voinut olla. Kaiken kaikkiaan oikein mukava sunnuntai.

Kotiin tultiin tänään maanantaina. Kohta tästä saakin suunnistaa omaan sänkyyn oman peiton alle ja aamulla nukkua niin pitkään kun nukuttaa. Kiitos siskolle ihanasta viikonlopusta, otetaan pian uusiksi :)

poliisi ajaa sinisellä autolla, uaaa..

Näin kesälomailun aikaan olis varsin mukavaa jos keksisi aina jotain kivaa tekemistä koko perheelle. Välillä se tuottaa ongelmia kun tuntuu että kaikki lähialueen puistoista lähtien on jo loppuunkoluttuja. Minusta ainakin olisi kivaa löytää uutta kivaa tekemistä kesän jokaiselle päivälle. (ja mielellään vieläpä ilmaiseksi, heh)

Tänään sitten lähdettiin Pikkutiikerin kanssa läheiseen Poliisimuseoon! Hervannassa, Duon kauppakeskuksen vieressä sijaitsevassa, poliisikoulun tiloissa sijaitseva museo on ilmainen ja kaikille avoin museo. Varsinkin pikkupojille ja muuten poliiseja ihaileville varmasti käymisen arvoinen kohde.
Pikkutiikeristä kivointa oli poliisiautot ja -moottoripyörät joita pääsi siellä tutkimaan. Lisäksi aseet olivat vähän pelottavia, mutta niitä piti myös ihmetellä. Vaihtuvana näyttelynä oli hauska poliisikoiranäyttely, jossa pääsi tutustumaan poliisikoirien elämään. Se olikin tehty lapsille sopivaksi, oli tutkittavaa ja sai katsoa ransun videon poliisikoirista. Taustalla välillä kuuluva ääninauha poliisin ja "rosvon" sananvaihdosta oli ajoittain hieman jännittävä, Pikkutiikerin veti ainakin hieman hiljaiseksi.

Kaikkein parasta poliisimuseossa oli kuitenkin lasten oma osasto. Siitä oli tehty poliisiaseman kaltainen leikkinurkka, jossa sai pukea ylleen ihka oikean poliisinpuvun, haalarin tai viitan, ja leikkiä! Siellä oli mm. magneettitaulu liikennepuisto teemalla, johon sai laitella liikennemerkkejä, autoja ja jalankulkijoita. Piirustusvälineet, värityskuvia ja kaikista parasta, poliisiauto ja tyrmä kaltereineen kaikkineen. Kaikki olivat siis vain leikkijöitä vaille! Mukava reissu oli, etenkin kun saimme koko museon vain itsellemme. Muita kävijöitä ei koko aikana ollut yhtäkään. Ei se nyt loppujenlopuksi niin ihmeellinen paikka ollut, mutta kyllä meidän päiväämme piristi kummasti, suosittelen muillekkin!

Ensi viikolla, 10.6. Poliisimuseolla vierailee turusta ratsupoliisi. Oli aikomuksena mennä ihmettelemään tätäkin. Lisää aiheesta täällä.