sunnuntai 25. tammikuuta 2009

I say Sirqus, you say Alfon!

Ja niin olen taas yhtä kokemusta rikkaampi. Viikonloppuna Tampereella kerrankin tapahtui jotain äärimmäisen mielenkiintoista. Nimittäin Circus Ruskan isännöimät SIRKUSFESTIVAALIT! Tälläinen sirkusfriikkihän oli onnesta mykkyrällä, kun tästä ihanaisesta tapahtumasta kuulin. Tarkoitus oli mennä paikalle sekä perjantaiksi että lauantaiksi, tietenkin, mutta käytännön seikat sanelivat toisin.
Eilen lauantaina kuitenkin pääsin kuitenkin paikalle, katsomaan edes yhtä esitystä. Se oli mahtipontistakin mahtipontisempi, europoppia vilisevä ruotsalaisen, Sirqus Alfonin Eurotrash!


(kuva: circusruska.com)

En ollut tutustunut kyseiseen porukkaan aikaisemmin, joten ennakko-odotuksia ei juuri ollut. Mielenkiinnosta ja jännityksestä kihisten siis saavuin paikalle. Circus Ruska kertoo esityksestä festivaalisivuillaan seuraavaa:

"Murteellista englantia, räikeitä ja vanhentuneita klubimuotiluomuksia, euroteknoa ja tekokoruja. Postmoderni, rappeutunut, vanhanaikainen kulttuuri-ilmiö, joka on naamioitu avantgarde-taiteeksi. Sirqus Alfon esittää mahtipontista draamaa megatähtitulkinnoista intiimeihin henkilökuviin. Neljän eksentrisen hahmon kanssakäymiseen pohjautuvan komedian ja vanhoista musiikkivideoista lainatun kuvakielen avulla he luovat vanhan koulukunnan slapstickiä new-rave-kontekstissa.

Sirqus Alfonin viimeisimmässä musiikkiesityksessä käytettiin pystybassoa, megafonia, lelurumpuja ja melodikaa. Nyt arsenaalia täydentää joukko omituisia instrumentteja, joihin kuuluvat theremin, kurkkulaulu ja elektroniset kokeilut.

Sirqus Alfonin varietee-esitys EUROTRASH puhaltaa energisesti uutta henkeä yllättäviin hitteihin käyttäen taikuutta, epätavallista akrobatiaa, videoprojektioita ja virtuoosimaista jongleerausta."


Entä mitä se sitten oli? Juurikin ja aika pitkälti tätä. Aivan kertakaikkisen hieno esitys joka ei kyllä jättänyt kylmäksi :) Eturivin paikat olivat hyvät, näki esiintyjien pienimmätkin ilmeet ja eleet. (ja välillä melkein joutui väistelemään banaaninroiskeita) Lopussa innokkaat fanit jotka pomppivat lavan edessä tosin heikensivät ajoittain niin paljon näkyvyyttä, ettei lavalle enää nähnyt juuri ollenkaan. Joku meidän takaa yritti huudellakkin että pois edestä, mutta eihän sillä tietenkään ollut mitään vaikutusta. Vaikka musiikki pääpiirteittäin edusti juuri sitä inhoamaani genreä, ei esityksestä voinut olla pitämättä. Energiaa, hikeä, tanssia ja suorastaan ihailtavaa lantiotyöskentelyä... ;) Sen kun yhdisti muutenkin hauskaan iltaan, ei tullut yllätyksenä että vatsalihakset ovat nyt kipeänä, ei treenaamisesta, vaan aika pitkälti nauramisesta. Youtube tarjoilee tästäkin videonpätkiä. Se ei ole mitään verrattuna livekokemukseen, joten jos tarjoutuu tilaisuus nähdä tämä livenä, suosittelen!













Joo, ja ei sovi unohtaa hienonhienoa, ultramodernia robottiteknologiaa ja akrobatiaa!

They most definitely liked to move it!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti