maanantai 9. maaliskuuta 2009

Kivirakkautta

Olen kuulemma outo, koska pidän aivan suunnattomasti kivistä. Voisinpa melkein sanoa, että rakastan kiviä. En tiedä mistä tämä outo kiintymys on peräisin, mutta..

Keräilen kiviä jokapuolelta. Mökiltä järven rannalta, hiekkatieltä, puroista.. Mistä vaan satun niitä näkemään. Kaikki murikat eivät kuitenkaan kokoelmiini pääse, vaan valikoin ne tarkoin ja suurella mielenkiinnolla. Kun näen kiinnostavan kiven, otan sen käteeni, pyörittelen ja tunnustelen sitä. Miltä sen pinta tuntuu, onko se karhea vai sileä, kylmä vai lämmin. Jos kivi Tuntuu oikealta, sujautan sen onnellisena taskuun tai laukkuun ja kiikutan uuden aarteen kotiini. Siellä se pääsee erityiseen kulhoon, jossa säilytän niitä. Vielä toistaiseksi ne ovat sinne mahtuneet, kokoelman karttuessa pitänee alkaa ripotella niitä ympäriinsä, tai ostaa uusi kulho. Sieltä ne voi ottaa esiin, muistella mistä sen löysi tai kenties keneltä sen sain.



Matkustelevat ystäväni ovat myös tuoneet reissuiltaan minulle kiviä. Jos joku on kysellyt, minkälaisen kiven haluan, en todellakaan ole osannut vastata. Olen vain pyytänyt tuomaan jonkun sellaisen, mikä kuuluisi minulle. Mikä tuntuu oikealta.

Sitten kun joskus muutan täältä pois, aion ottaa kukkapenkistäni muutaman kiven mukaani. Ne on tuotu äitini kesämökiltä, raahattu sieltä järven rannalta silmät innostuksesta loistaen. Tämän haluan mukaani!

Some people say i'm weird because I really like stones! I mean, a lot. I could say I love stones. I don't even know, when or why did this thing started, but..
I collect them everywhere. By the lake or from the small streams. Whenever I see one that I might like, i take it to my hand and just look at it. How does the surface feel, whether it is rough or smooth, cold or warm.
If the stone seems right, I put it happily to my pocket or bag and take the new treasure to my house. I have this special bowl, where I keep my stones. I can take them out, remember where i´ve found them or perhaps, from whom I received it.
I've got few stones as a souvenier from my friends. If they ask me, with kind of stone i would like to have, I can't really tell. "you can just bring me the stone, which you feel it would be the right one for me"

I really don't feel like the diamonds are a girl's best friend!


Ja hei. tykkään tästä biisistä. Se sopii tähän hetkeen täydellisesti.



..and by the way, I love this song too!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti